text.skipToContent text.skipToNavigation
background-image

Köyhyyttä, epävarmuutta ja tulevaisuudenuskoa Tutkimus ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa 1908-1909. von Vuolle-Selki, Tuula (eBook)

  • Erscheinungsdatum: 24.03.2016
  • Verlag: Books on Demand
eBook (ePUB)
16,99 €
inkl. gesetzl. MwSt.
Sofort per Download lieferbar

Online verfügbar

Köyhyyttä, epävarmuutta ja tulevaisuudenuskoa

Suomen ensimmäisen naispuolisen ammattientarkastajan, Vera Hjeltin, sosiaaliset tilastotutkimukset tarjoavat yksityiskohtaista tietoa tehdastyöväestön elinolosuhteista 1900-luvun alussa sekä yhteneväisyyksistä tämän päivän Suomeen. Tähän mennessä tutkimukset ovat jääneet vaille perusteellisempaa tarkastelua. Aineistoa tutkimuksiinsa Vera Hjelt keräsi työnsä ohessa kiertäessään teollisuuspaikkakunnalta toiselle. Täten myös kysymykset laadittiin sellaisiksi, joiden avulla oli mahdollisuus saada aitoa tietoa työväestön elinoloista ja toimeentulosta. Tutkimuksen tulokset olivat yksiselitteiset. Taistelu toimeentulosta oli arkipäivää ammattityöläisperheissä, Säännöllisiä tuloja ansaitsevankin perheen toimeentulo romahti nopeasti, jos perheen huoltaja sairastui tai kuoli.

Produktinformationen

    Format: ePUB
    Kopierschutz: watermark
    Seitenzahl: 208
    Erscheinungsdatum: 24.03.2016
    Sprache: Finnisch
    ISBN: 9789523306035
    Verlag: Books on Demand
Weiterlesen weniger lesen

Köyhyyttä, epävarmuutta ja tulevaisuudenuskoa

1. Suomalaisen sosiaalitutkimuksen uranuurtaja Vera Hjelt

1.1 Ompelijoista ammattityöväestön toimeentuloehtojen tutkijaksi

Ensimmäisten kulutustutkimusten tarkoituksena Euroopassa oli tutkia köyhyyden syitä ja palkkojen riittävyyttä. Selvitykset kohdistuivat ennen kaikkea teollisuustyöntekijöihin ja varhaisimmat tutkimukset ulottuvat 1600-luvulle. 1 Sosiaalitilastointi alkoi Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, kun vuoden 1897 valtiopäivät antoi tehtäväksi laatia "tarkkaa tilastollista tutkimusta teollisuusammattien työväenoloista". Teollisuushallitukseen perustettiin vuonna 1902 erityinen työtilastollinen toimisto, joka siirtyi vuonna 1917 perustettuun Sosiaalihallitukseen. Tilastollinen tutkimus tähtäsi työväen olojen tuntemiseen, jotta reformit ohjautuisivat oikein. Teollisuushallitus sai tehtäväkseen suunnitella työväestön oloja kuvaavan selvityksen yhteistyössä Tilastollisen päätoimiston kanssa, ja niiden yhteisen ehdotuksen pohjalta organisoitiin sarja tutkimuksia, joita johti G. R. Snellman. Raportit näistä selvityksistä julkaistiin Teollisuushallituksen Työtilastosarjassa. Työtilastosarjassa numerolla XIII 1912 ilmestynyt Vera Hjeltin tutkimus Ammattityöläisten toimeentuloehdoista Suomessa 1908-1909 oli Suomen ensimmäinen virallinen kulutustutkimus. Tätä ennen Vera Hjelt oli tehnyt selvityksen Suomen ompelijattarien ammattioloista (1908).

Ensimmäinen tutkimus naisompelijoiden ammattioloista loi pohjan vaativammalle tutkimukselle koko ammattityöväestön elinoloista. Ammattityöväestön toimeentuloehtoja Suomessa kartoittava tutkimus 1908-1909 käsitteli koko ammattityöläisten ryhmää teollisuuslaitoksissa. Tutkimuksen tulokset ovat karua kertomaa ja antavat kaunistelemattoman kuvan 1900-luvun alun tehdastyöväestön oloista.

Vera Hjeltin työmäärä lisääntyi aina siitä lähtien, kun hän aloitti työnsä Suomen ensimmäisenä naispuolisena ammattientarkastajana 1903. Naisten tehdastyö oli vuosisadan alussa yleistynyt ja aloja oli tullut koko ajan lisää. Elettiin kiivasta teollistumisen aikaa nimenomaan pukine- ja vaateteollisuudessa, kun tehdasvalmisteisten vaatteiden ja kankaiden kysyntä oli lisääntynyt. Tämä oli myös lähtökohta Vera Hjeltin aloitteelle ompelijatutkimuksen käynnistämiseksi.

Käytännössä Suomi eli vielä vuosisadan vaihteessa kotitekoisten vaatteiden varassa, vaikka 1800-luvun lopulla oli jo saatavilla tehdasvalmisteisia lankoja ja kankaita. Maaseudulla suurin osa vaatekankaista ja kodin tekstiileistä kudottiin itse. Vaatteet myös ommeltiin kotona. Kerran tehtyä vaatetta korjailtiin ja loppuun kuluneen vaatteen parhaista osista ommeltiin lasten vaatteita. Valmiita kankaita ostettiin lähinnä juhlavaatteisiin. Hienommat puvut annettiin ammattiräätälien tehtäviksi. Kylillä asui räätäleitä ja värjäreitä. Maaseudulla liikkui myös kiertäviä käsityöläisiä. Teollistuminen ja sen myötä ostotavaroiden tarjonnan lisääntyminen muuttivat maaseudun pukeutumista. Kaupunkilaisten ja säätyläisten pukumuoti vaikutti myös kansanpukuihin. Ensimmäisenä muotia seurasivat nuoret sekä kaupungissa asuvat. 2

Ammattientarkastajan huolena olivat etenkin pienet tehtaat, jotka olivat tehtaan ja käsityöliikkeen välimuotoja. Niissä työskentelyolosuhteet vaihtelivat toisin kuin hyvin järjestetyissä suurissa tehtaissa. Koska tehtaita tuli koko ajan lisää, ja niitä oli ympäri Suomea kaukana toisistaan, oli yhden ihmisen lähes mahdotonta valvoa kaikkia työpaikkoja. Muutaman vuoden päästä Hjelt jättikin anomuksen Teollisuushallitukselle aputyövoiman hankkimiseksi. Toiseksi naispuoliseksi ammattientarkastajaksi valittu Jenny Markelin oli koulutukseltaan diplomi-insinööri. Jenny Markelin nimitettiin Vera Hjeltin apulaiseksi vuonna 1908 ja seuraavana vuonna naispuoliseksi apulaistarkastajaksi Viipurin ja Lahden ammattientarkastuspiireihin. Markelin avusti Hjeltiä työväensuojelu- ja huoltonäytt

Weiterlesen weniger lesen

Kundenbewertungen

    ALDI life eBooks: Die perfekte App zum Lesen von eBooks.

    Hier finden Sie alle Ihre eBooks und viele praktische Lesefunktionen.